50 rohkeaa pyörävaaliin

Fillarikerhon teesit Pyörävaalit-sivustoilla keräsi lopulta 50 allekirjoittajaa, kattaen lähes kaikki Järvenpäässä ehdokkaita asettaneet puolueet ja yhdistykset.

https://pyoravaalit.fi/jarvenpaa/

Pyoravaalit.fi

Fillarikerhon vaaliteesit pääsivät mukaan valtakunnalliseen Pyörävaalit-sivustoon. Sivustolla ehdokkaat pääsevät lukemaan ja allekirjoittamaan teesimme ja näin sekä me Fillariklerhossa, että kaikki muutkin pyöräilyasioista kiinnostuneet näemme ketkä ajaisivat valituksi tullessaan pyöräliikenteen asiaa.

Järvenpää - Pyörävaalit

Fillarikerhon kunnallispoliittiset teesit

Samalla, kun muistetaan, että Fillarikerho ry on puolueisiin sitoutumaton ja siinä mielessä epäpoliittinen järjestö, on se kuitenkin pyöräilypoliittinen yhdistys. Tarkoittaen sitä, että kerhon toiminta kohdistuu myös kaupungin päättäjiin, jotta nämä tekisivät mielekkäitä päätöksiä pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseksi.

Tähän työhön Järvenpään Fillarikerho ry on asettanut kolme päätavoitetta. Tavoitteita voi pitää myös kevään 2017 kunnallisvaalien vaalitavoitteina. Tavoittelemme siis tilannetta, jossa mahdollisimman moni valituksitulevista ehdokkaista, eli tulevista valtuutetuista ja lautakuntien jäsenistä allekirjoittaisi teesimme ja muutoinkin aidosti toimisi pyöräliikenteen edistämiseksi.

1. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan.

2. Reunakivien poisto risteyksistä koko pyörätien leveydeltä.

3. 30km/h alueet keskustaan ja asuntoalueille

Polkupyörinen valoista ja heijastimista

Vaikka valoisa aika lisääntyy ja aamuisinkin näkee eteensä jo ilman taskulamppua, tarvitaan polkupyörässä yhä valot. Käytännössä jopa keskikesän valoisina öinä pitäisi polkupyörässä olla valaisin.

Uusi asetus, joka määrittelee polkupyörän ja muutaman muun keveähkön ajoneuvon valot ja heijastimet astui voimaan 1. heinäkuuta 2016. Asetuksessa muuttui moni asia, mutta tarve käyttää valoja pimeän ja hämärän aikaan pysyi ennallaan.

Mikä sitten muuttui ja näkyy arkisessa liikenteessä?

Aloitetaan heijastimista. Uudistetunkin asetuksen mukaan tulee polkupyörässä olla punainen taka- ja valkoinen etuheijastin. Uutta on se, että niin sanotut pinnaheijastimet, eli asetuksen mukaan sivuheijastimet voivat olla perinteisen keltaiset, mutta nyt myös valkoiset. Vanhassa asetuksessa määrättyjä poljinheijastimia ei sen sijaan enää vaadita. Ne toki ovat hyvät olemassa ja parantavat pyörän havaittavuutta, mutta pakko niitä ei enää ole olla. Pakollisuuden poistoon on vaikuttanut muun muossa uudenmallisten lukkopolkimien yleistyminen. Näissä ei kertakaikkiaan ole tilaa heijastimille. Vastaavan ja jopa paremman heijastinvaikutuksen saa aikaiseksi pyöräilijän nilkkojen ympärille asetetuilla heijastimilla.

Pyörän valaisimiin viimevuotinen asetus sen sijaan vaikutti hieman enemmän. Edelleen pyörässä on oltava pimeän ja hämärän aikaan eteenpäin valkoista tai vaalean keltaista valoa näyttävä valaisin, mutta nyt se voi olla myös kiinnitettynä pyöräilijään. Käytännössä muutos teki otsalampuista laillisia pyöränvaloja. Etuvalaisimen käyttöpakko on ehdoton, eikä siihen vaikuta se, että pyöräilijä itse näkisi eteensä ilman valoakin. Valaisin onkin tarkoitettu ensisijassa polkupyörän oman havaittavuuden takaamiseksi muille liikkujille. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka kovin heikko valaisin ei välttämättä näy riittävästi ja täytä asetuksen vaatimusta, on valaisintehojen toisessakin päässä hyvä olla tarkkana ja huomaavainen. Kuten moottoriajoneuvojenkin kohdalla, ei polkupyöränkään valot saa häikäistä muita kulkijoita, varsinkaan vastaantulijoita, olivatpa nämä sitten kävelijöitä, pyöräilijöitä tai autoilijoita. Koska nykyisin on myynnissä sangen tehokkaita valaisimia, niin pyörään kiinnitettäväksi, kuin otsalamppuinakin, jää lopullinen vastuu häikäisyn torjumisesta ja valojen säätämisestä pyöräilijälle itselleen. Tässäkin, kuten niin monessa asiassa kultainen keskitie lienee se paras tie. Sama valaisin tai valoteho ei ole sopivin kaikkiin ympäristöihin ja vaikkapa öisessä umpimetsässä tarvitaankin aivan eri tehoja, kuin laitakaupungin hämärällä pyörätiellä.

Pyörien punaisten takavalojen kohdalla pätee aivan samat asiat, kuin etuvaloissakin, mutta ne eivät ole pakollisia. Taakse vaaditaan vain edellä mainittu heijastin, mutta ei valoa. Jos taakse kuitenkin haluaa valaisimen asentaa, tulee sen olla punainen. Asetus määrää tiukasti valon värin, joka on samalla huomattava turvallisuustekijä. Värillä kerrotaan toisille liikkujille ajoneuvon kulkusuunta ja virheellinen tulkinta voi johtaa kohtalokkaisiinkin virhearviointeihin. Näkyvyyden kannalta takavalo on erinomainen laite ja lisää huomattavasti turvallisuutta niin pyörätiellä, kuin ajotielläkin ajettaessa.

Uusi asetus toi pyöriin muiden ajoneuvojen tapaan myös vilkkuvat valot. Aiemmin kielletyt suuntavilkut sallittiin nyt poljettaviinkin kulkupeleihin, kunhan ne ovat keltaiset. Pyörässä vilkkuvalla valolla kerrotaan aikeesta muuttaa kulkusuuntaa samaan tapaan, kuin moottoriajoneuvoissa. Vilkut tulee asentaa eteen ja taakse, symmetrisesti pyörän keskilinjaan nähden, toisin kuin etu- ja takavalot, jotka voivat olla myös keskilinjasta poikkeavasti. Pakollisia ei vilkuista kuitenkaan tullut.

Järvenpään Fillarikerhon syksyn ja alkutalven aikana tekemissä seurannoissa on havaittu jopa kolmen neljästä ajaneen ilman valoja ja yllättävän suuren joukon myös vailla ehjiä tai riittäviä heijastimia. Aamujen koululaisliikenteessä valot ovat harvinainen poikkeus. Tällaisen pimeän pyörän kohtaaminen autolla tai toisella polkupyörällä on usein miten yllätys ja vain hyvällä tuurilla kohtaamiset tapahtuvat tilanteissa, joissa jää aikaa reagointiin.

Olemme tottuneet, että autojen ja kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen liikkeen ja sijainnin voi päätellä maisemassa tasaisena etenevistä valkoisista tai punaisista valoista ja näin pitäisi olla myös polkupyörien kohdalla. Vastuu valojen käytöstä on pyöräilijällä itsellään ja joskus myös heillä, jotka huolehtivat pyöräilijöistä ja näiden pyöristä. Lasten ja nuorten kohdalla tämä tarkoittaa yleensä heidän huoltajia. Aikuiset lapset voisivat puolestaan katsoa, että ikääntyvillä vanhemmilla olisi valo- ja heijastinasiat kunnossa. Riittävä valaisin maksaa vain jonkun euron ja heijastinpaketin saa alle kympillä. Pyöräily on hyvää arkiliikuntaa ja näppärä väline niin työ-, koulu- kuin asiointimatkoille ympäri vuoden ja vuorokauden. Lisäksi aika turvallistakin, kunhan valot ja heijastimet ovat muiden säädettyjen asioiden ohella kunnossa ja käytössä.

Matti Salo

Pyöräilyviikkoa suunnittelemaan

Kansallista pyöräilyviikkoa vietetään taas toukokuun alkupuolella ja vuoden teemana on "Pyörällä kulkee kaikki". Kaikella tarkoitetaan niin ihmisiä, kuin tavaroita.

Järvenpään osalta teemaviikon suunnittelu aloitettiin heti vuoden vaihteessa ja tahti kiihtyy talven kuluessa. Tavoitteena on toteuttaa viikolle kunnollinen avaus ja viikon mittaan pieniä tapahtumia jokaisena päivänä. Ainakin valtakunnallisina teemapäivinä.

Fillarikerholle on avattu pyöräilyviikon sivu, jonne päivitetään suunnitelmia sitä mukaa, kuin valmista tulee.

-Matti-

jarvenpaanfk.blogspot.fi/p/pyorailyviikko.html

Tammikuun jäsenilta

Kevään jäsenillat käynnistyvät keskiviikkona 25. tammikuuta, jolloin fillariväki kokoontuu Vöyrinkatu 12:n kerhohuoneella. Illan ohjelmassa on kevään tärkeimpien tapahtumien, talvipyöräilypäivän, kuntavaalien sekä pyöräilyviikon valmistelua.

Suurella todennäköisyydellä illan aluksi päästään tutustumaan myös Fatbikeen eli isopyöräiseen läskipyörään.

Ilta alkaa klo 19 ja kestää pari tuntia. Tarjoolla myös kahvia ja teetä.

Jatkossa vaihdellaan viikonpäivää ja varsinkin paikkaa, jossa kokoonnutaan.

Tapahtuipa sykysyllä

Fillarikerhon syksy näytti ehkä päälisin puolin rauhalliselta ja hiljaiselta, mutta pinnan alla ja ovien takana tapahtui. Sen lisäksi, että pidimme rakentavaa ääntä liikenneturvallisuustyöryhmässä ja annoimme yhdistyksenä ensimmäiset lausunnot kaupungin katusuunnitelmista sekä yleensäkin kaavoituksesta, ponnistimme hallinnollisessa puolessa maasta ja korkealle.

Yhdistyshän on perustettu helmikuussa 2009, mutta moinien vaiheiden jälkeen olimme nyt syksyllä valmiita reksiteröimään sen. Näinä sähköisen asioinnin aikoina itse reksiteröintitoimenpide ei sitten loipulta ollut niin kovin vaativa, mutta sitä ennen piti sääntöjä viilata ensin kerhion toimintaan sopiviksi, sitten tulevaisuuden maailmaan sopiviksi ja lopulta Patentti- ja rekisterihallitukselle kelpaaviksi. Kaiken tämän jälkeen saimme, kuin saimmekin rekisteripaperit ja Fillarikerholle oikeuskelpoisen yhteisön satuksen.

Uutta statusta käytimme heti ja liityimme niin pitkään haaveilemaamme Pyöräliittoon. Tässä ei enää tarvittu kummoisiakaan vääntöjä, vaan meidät otettiin avosylin vastaan.

Tapahtuipa siis syksyllä jotakin. Ponnistamme nyt uuteen toimintavuoteen rekisteröitynä yhdistyksenä ja Pyöräliiton täysivaltaisena jäsenjärjestönä.